Masennus evoluutiopsykologian näkökulmasta. Luento Lapinlahden lähteellä 12.1.2019

Kyseisen luennon piti evoluutiopsykologian dosentti Markus J Rantala. Itsehän en ollut paikalla, koska sali oli tupaten täynnä. Onneksi luentoa pääsi seuraamaan livenä Facebookissa. Katso myös Heidi Tommilan kirjoitus aiheesta Mad In Finland sivustolla.

No mitä ajatuksia luento itselläni herätti? Luento oli minulle silmiä avaava. Huomaan itse ajatelleeni masennusta vain yhden tyyppisenä, että kaikilla masentuneilla olisi samat oireet. Terveydenhuollossa potilaiden masennusta tutkitaan usein lomakkeilla, yksi eniten käytettyjä mittareita on Beckin depressioasteikko, eli BDI. Nämä lomakkeet eivät huomioi ihmisten erilaisia tilanteita ja masennuksen moninaisia syitä. Kokeilinpa muuten huvikseni tehdä tuon BDI-kyselyn, sain 12 pistettä (lievä masennus). En siis ole masentunut, tämä kertoo vain sen, että testistä saa aika helposti pisteitä. Älä siis masennu, jos olet testin perusteella masentunut, heh..

Luennolla kuvattiin masennuksen eri tyyppejä, ja että näitä eri tyyppisiä masennuksia pitää hoitaa eri tavoin. Oli myös mielenkiintoista kuulla, että eläimilläkin on samantyyppisiä masennusoireita kuin ihmisillä. Esim. sosiaalinen eristäminen ja traumat masentavat myös eläimiä. Jopa lohet voivat masentua!

Tutkimusten mukaan ihmisten masennus on lisääntynyt. Itseäni kyllä mietityttää, onko masennus oikeasti lisääntynyt, vai onko sitä vain diagnosoitu enemmän? Sillä ovathan diagnoositkin lisääntyneet koko ajan. Rantala kertoi masennuksen liittyvän länsimaalaiseen elämäntyyliin, alkuperäiskansoilla masennusta ei esiinny. Luennolla puhuttiin myös matala-aktiivisessa tulehduksesta ja sen aiheuttamasta masennuksesta. Tulehduskipulääkkeet voivat siis helpottaa masennuksen oireita, vaikkeivat varsinaisesti paranna masennusta.

Masennusta voivat siis aiheuttaa monet eri syyt, ja siksi pitäisi hoitaa masennusta sen aiheuttajan perusteella. Luento vahvisti myös omaa näkemystäni siitä, että mielenterveyden häiriöillä on jokin tarkoitus. Masennuksen oireet tuntuvat niin loogiselta, aivan kuin masennus yrittäisi itse asiassa korjata ihmistä. Rantalan mukaan esimerkiksi itkemisellä on monia eri hyötyjä.

Rantala toi esille myös kriittisen näkökulman masennusläkkeisiin. Eläintutkimuksissa on osoitettu, että korkea serotoniinitaso tekee sellaisen olon, että mikään ei tunnu enää miltään. Ihmisille kuitenkin määrätään masennukseen paljon SSRI-lääkkeitä, jotka nostavat serotoniinitasoa. Aku Kopakkala kertoo kirjassaan Masennus – Suuri serotoniinihuijaus 2015, miksi ei suosittele SSRI-lääkkeitä. Kts. lisää Terve.fi artikkelista.

On virkistävää saada uusia näkökulmia mielenterveyden ongelmiin. Tautiluokituksia on hyvä välillä kritisoida, että saadaan parempaa hoitoa ihmisille.

Miten minusta tuli psykiatriakriittinen?

Olen ollut jo nuoresta saakka kova kritisoimaan ja kyseenalaistamaan hoitotyöhön liittyviä asioita. Lähdin alunperin opiskelemaan sairaanhoitajaksi juuri sen takia, että voisin muuttaa asioita parempaan suuntaan. Erityisesti potilaiden kohtelu on mielestäni ollut monessa paikkaa huonoa. Työskennellessäni nuorena kahvilassa, oli selvää että asiakkaita piti kunnioittaa ja kohdella ystävällisesti. Hoitotyötä ei jostain syystä nähdä useinkaan asiakaspalveluna. Sekin vaikuttaa paljon, hoidammeko potilaita, asiakkaita vai asukkaita. Kuten sairauksille antamamme nimet vaikuttaa miten niitä hoidetaan, vaikuttaa myös minkä nimen annamme potilaalle. Kokemukseni mukaan potilaita kohdellaan huonommin, koska he ovat hoidon kohteena. Asiakkaat taas määrittelevät itse, minkälaista hoitoa he tarvitsevat. Potilaita löytyy siis esim. sairaalasta, kun taas esim. A-klinikalla hoidetaan asiakkaita. Asukkaista puhutaan kun hoidettava asuu asumispalveluyksikössä.

Olen siis ollut aiemmin hoitokriittinen, ja nyt kun teen psykiatrista hoitotyötä, minusta on tullut myös psykiatriakriittinen. Eniten ajatteluuni on vaikuttanut keskusteluni useiden hoitoa saaneiden kanssa, ketkä eivät ole olleet tyytyväisiä. Koko ajan tehdään tilastoja, jotka näyttävät siltä, että psykiatrinen hoito paranee koko ajan, todellisuus on kuitenkin muuta. Minusta enemmän kirjaamisen ja tilastojen kehittämisen sijaan pitäisi keskittyä hoidon parantamiseen. Koen, että uudemmat (vastavalmistuneet) hoitajat kohtelevat potilaita paremmin kuin vanhat. Kyse on luultavasti osittain asenteiden muutoksesta. Lisäksi pitkään työskennelleet hoitajat usein kyllästyvät työhönsä. Eräs kollega sanoi hyvin, että myös hoitajat voivat laitostua jos ovat liian pitkään samassa työpaikassa. Minusta tärkeimpiä muutoksia mitä psykiatriseen hoitoon pitäisi saada ovat: lisää hoitajia, asenteiden muuttuminen ja potilaiden hoitaminen kokonaisvaltaisesti (josta puhuin edellisessä tekstissä). Uskon että suljetuilla osastoilla eristysten määrät vähenisi huomattavasti, jos olisi enemmän hoitajia jotka olisivat rauhoittamassa ja turvaamassa tilanteita.

Voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon muutoksista, mitä kaipaan psykiatriaan, mutta tässä oli nyt pieni pintaraapaisu ajatteluuni. Aloin juuri lukemaan myös kirjaa ”Hajalla-onneton totuus psykiatrian nykytilasta”. Kerron myöhemmin myös ajatuksia, joita ko. kirja minussa herättää.

Erilaisia näkökulmia sairauksiin

 

 

 

 

 

Suomalaisessa yhteiskunnassa painotetaan sairauksien biologista puolta, myös psyyken ongelmissa. Mielenterveysongelmien taustalla ajatellaan olevan jokin aivoissa oleva ongelma. Jos ongelma on biologinen, silloin se pitää korjata lääkkeillä. Mielestäni lääkehoidon tärkeyttä painotetaankin aivan liikaa. Mitä muita näkökulmia sairauksiin sitten on olemassa? Yksi näkökulma on holistinen, jossa ihminen otetaan huomioon kokonaisuutena. Holistiseen näkemykseen kuuluu myös ihmisen henkisen puolen huomioiminen, lue lisää kuudesaisti.net

Esimerkiksi shamaanit katsovat sairauksia hyvin erilaisesta näkökulmasta:

There are only 4 basic causes of disease: losing your soul, chronic fear, spiritual intrusions and possessing spirits, disharmony.” (Lähde: awarenessact.com)

Itse toivoisin, että myös henkinen puoli otettaisiin enemmän huomioon ihmisiä hoidettaessa. Valitettavasti erityisesti mielenterveyspotilaiden kanssa henkisyys usein pistetään sairauden piikkiin. Uskon, että monilla juuri se henkinen puoli auttaa selviytymään vaikeista sairauksista. Itseäni on auttanut paljon elämässä esimerkiksi kohtaloon uskominen, vaikeudet on helpompi sietää, kun ajattelee että näin oli tarkoitettu. Logoterapiassa hyödynntetään juuri tällaista ajattelua. ”Vaikka fyysinen tai psyykkinen meissä sairastuisi, henkinen ei koskaan!” (logoterapia.fi)

Hoitotyön ammattilaiset usein hoitavat vain sairautta ja unohtavat ihmisen kokonaan. Uskon että olemme kuitenkin menossa pikku hiljaa parempaan suuntaan näissä asioissa. Toivon että tulevaisuudessa ihmiset saavat parempaa hoitoa, myös psykiatrisella puolella.

Vuoden 2018 yhteenvetoa

Tämä vuosi on ollut hyvä vuosi, mutta kiireinen. Joulukuussa ahkerointi palkittiin kun valmistuin Helsingin Psykoterapiainstituutista. Työ-ja opiskelukiireistä huolimatta, olen tänä vuonna ehtinyt viettää aikaa myös läheisten ihmisten kanssa. Silloin kun on kiireinen, unohtaa helposti, mitkä asiat oikeasti ovat tärkeitä. Työ- ja opiskelumenestyksellä ei ole mitään merkitystä, jos sitä ei voi jakaa kenenkään kanssa.

Koen muuttuneeni ihmisenä paljon opiskelujen aikana. Terapeuttikoulutuksessa joutuu miettimään elämää ja itseään eri näkökulmista. Opiskelujen lopulla aloin uudelleen pohtimaan henkistä kasvuani. Tähän on vaikuttanut erityisesti toimintani JoutSEN ry:ssä. Omaan ajatteluun vaikuttaa paljon sen, kenen ihmisten kanssa viettää aikaa. Välillä kannattaa pysähtyä miettimään, mihin aikansa käyttää.

Vuodelle 2019 tavoitteenani on edelleen viettää aikaa kaikkien ihanien ihmisten kanssa. Lisäksi aion tietoisesti kehittää itseäni henkisellä tasolla. Olisi mukava osallistua johonkin retriittiin jossain kohtaa. Pyrin myös säännöllisesti tekemään meditaatio/mindfulness harjoitteita. Unityöskentelyä aion myös tehdä enemmän tietoisella tasolla. Henkisen puolen lisäksi aion pitää parempaa huolta kehostani, lisää liikuntaa ja terveellisempää ruokaa.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille <3

 

 

 

 

 

 

 

Kuva lainattu Power of Positivity Facebook-sivulta